Kasteen kahdet kriteerit

Kun ihminen kokee, että hän ei tule kuulluksi, hän alkaa huutamaan. Nyt suomalaisten kirkkojen johtajat, kirkkoherrat ja pastorit joutuvat miettimään, käydäkö huutamaan vai yritetäänkö vielä jatkaa keskustelua viranomaisen kanssa.

 

Keskuudessamme on runsas joukko kristityksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita, joiden kohdalla kaikki kristityksi kääntymisen kriteerit toteutuvat. He ovat tulleet uskoon, ja siihen on liittynyt jokin tunnekokemus. Heitä on opetettu rippikouluissa tai vastaavissa kuukausien ajan. He ovat ottaneet kristillisen kasteen ja liittyneet paikalliseen seurakuntayhteyteen.

 

Uudet uskovat ovat menneet kansansa keskuuteen ja voittaneet sieltä ihmisiä Kristukselle. He ovat todistaneet maanmiehilleen uskostaan tietoisena riskeistä ja kokevat seurakunnan keskellä aitoa rakkautta ja hyväksyntää. Tällaista antautumista uskon varaan ja Herran palvelukseen harvoin nähdään kantasuomalaisten keskellä. Ja jokaisen askeleen kohdalla seurakunnan pastori tai muu työntekijä on arvioinut uskon aitoutta ja sitä, onko seuraavalle askeleelle oikea aika.

 

Sitten tulee odotettu päivä: maahanmuuttoviraston kuuleminen. Myöhemmin pöytäkirjasta luetaan, että ”kerroit vain pinnallisesti tekemisistäsi –– et osoittanut erityisiä tunteita kertomuksessasi –– emme voi vakuuttua, että vakaumuksesi on aito”.

 

On todennäköistä, että kristityksi kääntymistä yritetään joskus käyttää myös hyväksi ja joukossa on epäaitoja kääntymisiä. Huolenamme on kuitenkin se suuri joukko aitoja uskoontuloja, jotka viranomainen silti toteaa epäaidoiksi.

 

Vaikuttaa siltä, että viranomaisilla on kristityksi kääntymisessä eri kriteerit kuin kristillisillä kirkoilla ja seurakunnilla. Nyt on nähtävissä vaara, että myös kirkot alkavat soveltaa viranomaisen antamia kriteerejä, jotta kristityksi kääntymistä ei epäiltäisi. Voiko kasteelle haluavien turvapaikanhakijoiden ”näyttökynnys” seurakunnassa olla erilainen kuin kantasuomalaisten?

 

Uskon aitouden määrittelee lopulta vain Jumala. Silti seurakuntien työntekijät joutuvat ottamaan siihen kantaa. Vaikka taustat ja olosuhteet ovat erilaiset toisesta uskonnosta kääntyvällä turvapaikanhakijalla ja kristillisen kasvatuksen saaneella suomalaisella, ei seurakunnassa voi olla kaksia kriteereitä uskoontulossa ja kastamisessa.

 

Helluntaikirkko on vuonna 2017 julkaissut ohjeiston turvapanhakijoiden kastamiseen ja opetuslapseuttamiseen pastorien työn tueksi. Ohjeistuksessa otetaan kantaa muun muassa siihen, milloin turvapaikanhakija voidaan kastaa.

 

 

Esko Matikainen


Kirjoittaja on Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja ja pastori.



Miten on
49/2018

Miten onLähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida kerää varoja toimintansa tukemiseksi muun muassa Nenäpäivä-keräyksessä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.

Varainhanki...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan